Poronpolku
Eilisen Torronsuon kansallispuistoretken innoittamina lähdimme pidemmälle päiväretkelle Lopen Poronpolulle. Reitti alkoi Luutasuolla sijaitsevalta parkkialueelta.
Lähdimme kulkemaan pitkin Komion luonnonsuojelualueella kulkevaa polkua ja hiekkateitä pitkin. Komion luonnonsuojelualue on yksi reitin näyttävimmistä osuuksista monipuolisen harjuluontonsa takia.
Ryssävuoren nimeen liittyy reitillä olleen luontotaulun mukaan kolmekin erilaista tarinaa. Ensimmäinen viittaa venäläisen sotajoukon tykkien työntöön vuonna 1809, toisen mukaan venäläiset pakenivat ruotsalaisia kyseiseen paikkaan. Kolmas tarina juontaa juurensa paikallisen paimentytön ja "reppuryssän" romanssiin.
Ryssävuorelta jatkoimme matkaa Komionlammille. Komionlammin pinta oli jäässä, vaikka lämpömittari näyttikin +7 astetta. Lämpöasteet ja jää saivat aikaa mielikuvituksellisen usvan lammen pinnalle. Kolmiolammilta löytyy myös leiripaikka puuliitereineen.
Iso-Malvalla oli tehty metsähakkuita ja aiemmin reitille oli osunut kulotusalue - metsänhoitoa siis. Matka jatkui pitkin Kalamajantietä Oksasentielle. Reitin siirtyminen kauniista metsämaisemasta maantielle ja sieltä hiekkatielle seitsemän kilometrin kohdalla, oli aikamoinen yllätys.
Oksasentieltä löytyi opastaulu, jossa kerrottiin Poronpolun historiasta. Poronpolun juuret ulottuvat yli 50 vuoden taakse - vuoteen 1965, jolloin agrologi Jaakko Estolan toimesta Lopelle hankittiin Sallasta 10 poroa koeruokintaan. Porot viihtyivät Lopella 10 vuotta, lisääntyivät ja voivat hyvin. Porotarha sijaitsi Tevännön kylän mailla Poronpolun varrella, jolloin reitin kiertäjillä oli mahdollisuus tutustua eläimiin. Koeruokinta päättyi ja porot lähtivät Lopelta vuonna 1974, mutta polku jäi.
Poronpoluntietä taivallettuamme, siirryimme Pirttiniemessä sijaitsevan Valkeaveden rantaan, jossa ajattelimme pitää tauon. Mitään valmista taukopaikkaa ei järven rannalta löytynyt, joten päätimme nautiskella porokeiton kaatuneen kelon rungolla istuen.
Tauon ja Kalamajantien ylityksen jälkeen kiipesimme jälleen harjulle. Hetken hiljaisuudessa tarvottuamme, osui silmiimme - ei poro, vaan valkohäntäpeura. Peura loikki sunnuntai-illan hämyssä tien yli metsään. Peura oli kameraa nopeampi, joten kuva kohtaamisesta jäi saamatta.
Kiipesimme jälleen ylös harjuille ja eteen avutui hienot näkymät Komionvuorelta. Komionvuori on reitin korkein kohta, joka on paljastunut Baltian jääjärven alta 8213ekr. - Movescoutin mukaan käväisimme 169 metrissä.
Komionvuorelta laskeuduimme portaita pitkin kohti rämeistä Luutasuota. Tässä kohtaa iltapäivä oli jo pitkällä ja hämärä laskeutunut reitille. Kuljimme Luutasuolta takaisin parkkipaikalle erämaisen Luutalammin kautta.
Poronpolku polveilee järvien ja lampien välissä pitkin metsäisiä harjuja, poikkeaa välillä suolle ja kiipeää joskus kalliollekin. Ehkä ensi vuonna mekin pääsemme osallistumaan Poronpolku-tapahtumaan ja kulkemaan koko polun läpi, sillä Marskin salmen ylitys onnistuu vain tapahtumapäivänä kapulalossilla tai soutuveneellä.
Poronpolku on osa Hämeen järviylängön Ilvesreittiä. Poronpolulta on hyvät reittiyhteydet niin Räyskälän lentokeskuksen ja Melkuttimien suuntaan länteen sekä itään Lopen kirkonkylään Paaran Patikkana. Poronpolun sanotaankin olevan useiden kävijöiden jokavuotinen retkikohde. Loistava retkikohde lähellä Helsinkiä!
Reitillemme tuli pituutta 19 kilometriä ja patikointiaikaa kului hieman alle neljä tuntia.
Reitin jyrkimmät nousut ja laskut sijaitsivat juurikin Komiossa. Ennen Ryssävuorelle kiipeämistä, saavuimme Lukkolammin rantaan. Lukkolammi on umpeen uppoava, sillä rannan kasvusto ja etenkin rahkasammaleesta koostuva matto on hivuttautumassa kohti keskustaa ja valtaamassa näin ollen koko lammen.
Ryssävuorelta jatkoimme matkaa Komionlammille. Komionlammin pinta oli jäässä, vaikka lämpömittari näyttikin +7 astetta. Lämpöasteet ja jää saivat aikaa mielikuvituksellisen usvan lammen pinnalle. Kolmiolammilta löytyy myös leiripaikka puuliitereineen.
Matka jatkui pitkin vihreää mäntymetsää. Vielä ennen maantielle siirtymistä pääsimme ihailemaan järvimaisemia Iso-Malvan äärelle.
Oksasentieltä löytyi opastaulu, jossa kerrottiin Poronpolun historiasta. Poronpolun juuret ulottuvat yli 50 vuoden taakse - vuoteen 1965, jolloin agrologi Jaakko Estolan toimesta Lopelle hankittiin Sallasta 10 poroa koeruokintaan. Porot viihtyivät Lopella 10 vuotta, lisääntyivät ja voivat hyvin. Porotarha sijaitsi Tevännön kylän mailla Poronpolun varrella, jolloin reitin kiertäjillä oli mahdollisuus tutustua eläimiin. Koeruokinta päättyi ja porot lähtivät Lopelta vuonna 1974, mutta polku jäi.
Poronpoluntietä taivallettuamme, siirryimme Pirttiniemessä sijaitsevan Valkeaveden rantaan, jossa ajattelimme pitää tauon. Mitään valmista taukopaikkaa ei järven rannalta löytynyt, joten päätimme nautiskella porokeiton kaatuneen kelon rungolla istuen.
Tauon ja Kalamajantien ylityksen jälkeen kiipesimme jälleen harjulle. Hetken hiljaisuudessa tarvottuamme, osui silmiimme - ei poro, vaan valkohäntäpeura. Peura loikki sunnuntai-illan hämyssä tien yli metsään. Peura oli kameraa nopeampi, joten kuva kohtaamisesta jäi saamatta.
Kiipesimme jälleen ylös harjuille ja eteen avutui hienot näkymät Komionvuorelta. Komionvuori on reitin korkein kohta, joka on paljastunut Baltian jääjärven alta 8213ekr. - Movescoutin mukaan käväisimme 169 metrissä.
Komionvuorelta laskeuduimme portaita pitkin kohti rämeistä Luutasuota. Tässä kohtaa iltapäivä oli jo pitkällä ja hämärä laskeutunut reitille. Kuljimme Luutasuolta takaisin parkkipaikalle erämaisen Luutalammin kautta.
Poronpolku polveilee järvien ja lampien välissä pitkin metsäisiä harjuja, poikkeaa välillä suolle ja kiipeää joskus kalliollekin. Ehkä ensi vuonna mekin pääsemme osallistumaan Poronpolku-tapahtumaan ja kulkemaan koko polun läpi, sillä Marskin salmen ylitys onnistuu vain tapahtumapäivänä kapulalossilla tai soutuveneellä.
Poronpolku on osa Hämeen järviylängön Ilvesreittiä. Poronpolulta on hyvät reittiyhteydet niin Räyskälän lentokeskuksen ja Melkuttimien suuntaan länteen sekä itään Lopen kirkonkylään Paaran Patikkana. Poronpolun sanotaankin olevan useiden kävijöiden jokavuotinen retkikohde. Loistava retkikohde lähellä Helsinkiä!
Kommentit
Lähetä kommentti