1000 kilometriä

Lähdimme Nuuksion kansallispuistoon Siikajärven rannalla sijaitsevan hotelli Nuuksion parkkipaikalta. Pienen varusteiden korjailun ja kompassin synkronoinnin jälkeen reitin alkupiste löytyi ja pääsimme matkaan kohti Holma-Saarijärveä. Ennen retkelle lähtöä, olimme tehneet täsmäiskun Varuste.net -myymälään ja hankkineet syksy- ja talviretkeilyä varten Salmonin Gore-Tex kengät., jotka osoittautuivat erittäin hyväksi valinnaksi märälle, lumiselle ja mutaiselle reitille. Pian saimme huomata sateisen syksyn ja tällä viikolla sataneen lumen valloittaneen polut ja jouduimme etsimään vaihtoehtoisia kulkuväyliä. Metsä oli erittäin märkä ja vesi virtasi puroina polkuja pitkin. Ensimmäisen kerran retkeilyurallamme teimme mittavan virhearvioinnin aika-arviota tehdessämme, sillä ensimmäisen kolmen kilometrin kulkemiseen saimme kulumaan 50 minuuttia. Saavuimme Poro-Kolmoislammen rantaan, jossa jouduimme etsimään reittiä ylittää kapeahko suoalue. Hyppy yli ojan ja askel upottavaan

Sunnuntai käynnistyi hitaasti ja rauhallisesti, joten ulkoilemaan pääsimme vasta iltapäivän ollessa jo pitkällä. Päätimme retkeillä lähimaastossa, jotta pääsimme kulkemaan edes osan matkasta auringon paistaessa.  Otimme suunnaksi Ruukinrannan ja Akseli Gallen-Kallelan museon.   Gallen-Kallelan suunnittelema ja rakentama Tarvaspään ateljeelinna avattiin yleisölle vuonna 1961 Gallen-Kallelan Museona.  "Erämaan kätköissä tahtoisin omistaa sakaraharjaisen linnan, jossa olisi torni harmaata kiveä, honka- ja tammipuuta."  Gallen Kallela Ruukinranta on Espoon kaupunginosan osa-alue Laajalahden rannalla. Ruukinrannassa sijaitsee myös luontotalo Villa Elfvik, josta olemme lähteneet retkelle aiemmin.  Ruukinranta on rakennettu  tiiliruukin alueelle.  Gallen-Kallelan museolta ulkoilureitti lähtee kohti Munkkiniemeä siltoja pitkin. Merenlahden ylityksen jälkeen jatkoimme rantareittiä pitkin Munkkinimen uimarannan kautta Munkkiniemen puistoon.  Munkkiniemi on kuulunut

Aurinkoisen viikonlopun ensimmäiseksi retkikohteeksi valitsimme Espoon keskuspuiston. Kävimme retkeilemässä keskuspuiston alueella muutama viikko sitten ja päätimme kokeilla saisimmeko rakennettua puistoon toisenlaisen ulkoilureitin. Yöpakkaset olivat saaneet luonnon kuuraan, jota syysaurinko ei ollut onnistunut jokapaikasta sulattamaan. Tosin enemmänkin pakkasta olisi saanut olla, sillä metsät olivat edelleen hyvin märkiä ja kuraisia. Tällä kertaa lähdimme liikkeelle Alamäentieltä ja suuntasimme kohti Ritvan metsää.  Espoon perintömetsä on nimetty Ritvan metsäksi Espoon kaupungin edesmenneen ympäristöpäällikön Ritva Veijosen mukaan. Ritvan metsä  sijaitsee Vehkalammen ja Sunan asuinalueen välisessä metsässä. Metsä on noin 90-110 vuotiasta kuivahkoa kangasmetsää. Metsässä on jo luonnontilassa olevan vanhaan metsään kuuluvia valoaukkoja.   Espoon kaupunki on perustamalla perintömetsän osallistunut WWF:n perintömetsäkampanjaan. Perintömetsän ansi

Lähdimme iltalenkille Mätäjoen varteen. Mätäjoki (tai Mätäoja) on kaupunkipuro, joka virtaa Helsingin ja Vantaan alueella. Mätäjoki saa alkunsa Kaivokselan soistuneesta jokiuomasta ja laskee Pikku-Huopalahteen. Lähdimme liikkeelle Helsingin puolelta kohti joen alkupistettä. Malminkartanon puolella joen varressa kulkevat hyvät ulkoilureitit, joita pitkin pääsee Hämeenlinnanväylälle saakka. Vantaan puolella osan matkasta kuljimme kevyenliikenteen väylää pitkin. Reittimme kulki ohi Malminkartanon pellon ja kääntyi pellon päässä kohti Vantaan Vaskipeltoa. Muutama koiranulkoiluttaja ja lenkkeilijä oli lähtenyt uhmaamaan syksyistä vesisadetta, mutta muutoin lenkkipolut olivat erittäin hiljaiset. Vaskipellossa Movescountilla tehty reitti ohjasi meidät kalliolle ja taivalsimme hetken taskulampun valossa. Iltalenkin suurin anti olikin ehkä huomata, ettei reittejä voi enää rakentaa kartan polkuja noudatellen, mikäli mukana kulkevaa valonlähdettä ei ole. Pimeä metsä, märä

Sataa, sataa ropisee - tästä huolimatta lähdimme matkaan Oittaan kartanolta kohti Träskändan kartanoa ja Bodomjärven tervaleppäkorpea. Sade oli varmasti verottanut retkeilijöitä, sillä parkkipaikka huusi tyhjyyttään. Oittaa sijaitsee Bodomjärven eteläpäässä tarjoten monenlaisia aktiviteettejä ympäri vuoden. Oittaalta löytyy  4,4 kilometrin pituinen kuntorata, joka muuttuu talvisin hiihtoladuksi. Ulkoilukeskuksen läheltä lähtee myös noin kahden kilometrin pituinen luontopolku.  Mikäli Oittaalla haluaa viipyä pidempään, voi Espoo Camping Oittaalla yöpyä  leirintäalueella teltassa, leirintämökissä tai omassa asuntovaunussa.  Alkumatkan pääsimme kävelemään reipasta vauhtia pitkin Oittaan ulkoilualueen reittejä pitkin. Melko pian poikkesimme kuntoradalta metsäpolulle, jossa askeleita sai todella sovite lla, jotteivat kengät kastuneet heti alkumatkasta. Samoilla poluilla näytti kulkeneen joku myös hevosella - todisteena hevosesta näkyi mutaisella polulla kavion painaumat.