1000 kilometriä

Uudenmaan rajojen sulkeminen pakotti keksimään retkeilyreittejä rajojen sisällä. Helpommin sanottu kuin tehty, sillä monet retkeilypaikat ovat täyttyneet ulkoilijoista ja vaadittua etäisyyttä on ollut vaikea ottaa. Ajattelimme lähteä tekemään retkeilysumasta huolimatta kunnon metsäretken Nuuksion järvimaisemiin. Olemme käyneet Suolikkaalla edellisen karran syyskuussa 2018 ja ajattelimme reitin olevan hippusen hiljaisempi kuin Solvallasta tai Kattilasta lähtevät reitit. Jätimme auton Vihdintien varressa olevalle levennykselle, sillä kahden vuoden takainen pikkutie oli ketjulla suljettu ja tien reunalle oli aseteltu kiviä ehkäisemään ylimääräinen pysäköinti. Kävelimme pienen matkan valtatien laitaa pitkin, josta poikkesimme metsätielle. Metsätien laidasta lähdimme kulkemaan aurinkoista polkua pitkin kohti Suolikkan rantaa. Edellisellä kerralla Suolikkaalla ollessamme, sadepilvet roikkuivat maiseman yllä ja loppumatkasta jäimmekin rankkasateen jalkoihin. Tällä kertaa Suo...

Sadepilvet roikkuivat pääkaupunkiseudun yllä tehden päivästä erittäin harmaan. Syksyisestä kelistä huolimatta päätimme lähteä tutustumaan Nuuksion itäreunaan. Jätimme auton parkkiin Pyyslammen rantaan ja kävelimme Vanhan Porintien vartta pitkin muutaman sataa metriä ennen metsätielle poikkeamista. Kävelimme tietä pitkin, jossa ainoat retken aikana tapaamamme ihmiset tulivat meitä vastaan sienikorin keikkuessa polkupyörän ohjaustangossa. Olimme piirtäneet tämän päiväisen reitin kulkemaan Suolikasjärven rantoja pitkin. Hyvin pian metsäpolun varresta siinsi järvi, jonka pilvet värjäsivät harmaaksi. Muodoltaan Suolikas on erikoinen, sillä se on pohjoispäästä todella kapea ja jokimainen, kun taas etelässä on paljon erilaisia muotoja. Suurin osa Suolikkaan rannoista kuuluu Nuuksion kansallispuiston alueeseen.  Suolikkaan ympäristö koostuu metsistä ja paikoin jyrkistäkin kallioista, joten kulkeminen metsässä oli paikoitellen hidasta. Reitti Suolikaan ranna...