1000 kilometriä

Olimme lähteneet luontoretkeilyyn lenkkarit jalassa ja trikoot pinkeinä. Kansallispuistoissa retkeillessämme olimme huomanneet olevamme liikkeellä "vääränlaisilla"varusteilla - tai ilman asianmukaista varustusta. Emme olleet osanneet ajatella luonnossa kulkemisen olevan välineurheilua, mutta nyt olimme hankkineet luonnossa liikkumiseen sopivammat kengät ja lähdimme ulkoiluttamaan uusia kenkiä Pirttimäkeen. Pirttimäki sijaitsee Bodomjärven luoteispuolella, vajaan kolmenkymmenen kilometrin päässä Helsingin keskustasta.  Pirttimäen ulkoilumajalta lähtee reittejä Brobackaan, Solvallaan ja Luukin ulkoilualueelle.  Pysäköintialue sekä opastetaulu sijaitsevat päärakennuksen läheisyydessä. Pirttimäessä on myös kahvila, josta leijailee usein kiusallisen ihana korvapuustin tuoksu alueelle. Pirttimäen reilun kahdeksan kilometrin lenkki on tullut kuljettua jo useaan kertaan, mutta reitin varrelle osuvat Sorlampi ja Hynkänlampi upeine maisemineen on aina näkemisen arvoisia.

Repoveden rutistuksen jälkeen rakensimme seuraavan luontoretkikohteen Helsingin keskuspuistoon, jossa on tullut lenkkeiltyä jo vuosien ajan. Keskuspuisto on Helsingin suurin puistoalue ja se edustaa hyvin etelärannikon rikasta ja vaihtelevaa luontoa.  Lähdimme jälleen liikkeelle Pitkäkosken majalta, joka sijoittuu puiston pohjoisosaan. Polut kulkevat kohti Haltialan ja Vantaanjoen alueita, joita kutsutaan myös Helsinkipuistoksi. Helsinkipuistossa on neljä luonnonsuojelualuetta - Pitkäkosken rinnelehto, Haltialan aarnialue, Niskalan puulajipuisto ja Ruutinkosken rantalehto. Ruutinkosken rantalehto kuuluu valtakunnalliseen lehtojensuojeluohjelmaan. Keskuspuisto on laajimmillaan Haltialassa, jonka aarnialueella kasvillisuus on rehevää ja aarnimetsää. Haltialan aarnialueen halki kulkee opastettu luontopolku. Uusi korpipolku valmistui keväällä 2011. Reittimme kulki tällä kertaa Niskalan puulajipuistolle saakka, josta käännyimme kulkemaan kohti

Lyhempiä retkiä tehdessämme heräsi ajatus kokeilla omia rajoja päiväretken puitteissa. Nettisurffailun kautta haettujen ideoiden jälkeen suuntasimme kohti Kouvolan kupeessa sijaitsevaa Repoveden kansallispuistoa. Heinäkuinen päivä oli saanut retkeilijät liikkeelle ja parkkipaikalla riiti kuhinaa.  Repovesi on suosittu retkeilykohde, josta löytyy merkittyjä retkeilyreittejä yli 40 kilometriä.   Repovedelle on matkaa Helsingistä 190 kilometriä, mutta tästä huolimatta otimme kansallispuiston päiväretkikohteeksi.  Päätimme lähteä Kaakkurinkierrokselle Lapinsalmen parkkipaikalta. Jonotimme Lapinsalmen riippusillalla ylitysvuoroamme muutaman kymmenen minuutin ajan. Riippusillan jälkeen aloitimme tiukan nousun kohti Katajavuorta. Ensimmäinen kuusi kilometriä vaati veronsa ja aikaa matkaan kului paljon odotettua enemmän. Katajavuorelta reitti jatkui Katajajärven ja Kuutinkanavan kautta Mustalammelle. Olhavanlammen rantaan saavuttuamme katseemme kääntyi Olhavan

Toiseksi viimeisen lomaviikon aluksi suuntasimme vähän edemmäksi pääkaupunkiseudulta. Hyppäsimme aamulla autoon ja otimme suunnan kohti Liesjärven kansallispuistoa, joka sijaitsee pääosin Tammelassa. Liesjärven kansallispuistoon on Helsingistä matkaa noin 95 kilometriä. Matkalla pysähdyimme hankkimaan eväät Letkun Puodista, joka oli jo sinällään näkemisen ja kokemisen arvioinen kyläkauppa. Lähdimme liikkeelle Kanteluksentien parkkialueelta ja suuntasimme Ilvesreittiä pitkin kansallispuistoon. Reitin alku kulki pitkin kapeaa kannasta, josta oli upeat näkymät Kyynärään ja Juovan selälle. Lähdimme kulkemaan Korpilahdesta Soukonkorven rengasreittiä pitkin Soukonsalmeen.   Reitin alussa pitkospuut halkovat Soukonkorven korpea. Muutoin reitti kulkee pääosin polkua pitkin.  Päästyämme Savilahden nuotiopaikalle, jatkoimme pientä polkua pitkin kohti Palonokkaa. Polku pieneni pienenemistä ja loppujen lopuksi katosi olemattomiin. Jälleen seikkailimme umpimetsässä. 

Karnaistenkorven jälkeen päätimme tehdä retken Sipoonkorven kansallispuistoon. Sipoonkorpi sijaitsee Helsingin, Vantaan ja Espoon alueella. Rakensimme reitin jälleen Movescountin avulla ja lähtöpisteeksi valitsimme Kuusijärven ulkoilualueen. Kuusijärvi Lähdimme liikkeelle Kuusijärven rantaa pitkin. Lenkkeilyilta sattui olemaan erittäin aurinkoinen ja lämmin, joten ihmisiä Kuusijärvellä ja sen rannoilla riitti. Kuusijärveltä otimme suunnaksi Vanhan Porvoontien, jonka ylitettyämme pääsimme Sipoonkorven kansallispuistoon. Kansallispuiston maasto on vaihtelevaa ja korkeuserot suuria. Alueen metsät ovat erilaisia ja suurin osa metsistä on kuusivaltaista. Sipoonkorvesta  löytyy myös  lehtomaisemia ja kalliometsiä,  soita ja kulttuurimaisemaa.  Sipoonkorpi Reittimme kulki pitkin Sipoonkorven moninaista maastoa kohti Bisajärveä. Bisajärvi on pieni järvi Sipoonkorven itäpäässä.  Bisajärven ympäristöstä löytyy talousmetsien lisäksi myös runsaasti kallio- ja kangasmetsiä s

Karnaistenkorpi on Lohjalla sijaitseva ulkoilualue, joka löytyy Kisakallion urheiluopiston kupeesta. Jätimme auton parkkiin Kisakallion parkkipaikalle ja suuntasimme urheiluopiston varaston kulmalta Spartan Sportin ohjeita noudattaen metsään. Reitin alkupäässä oli jo ensimmäiset pitkospuut, jotka johdattivat kohti lampia. Karnaistenkorven reitti oli merkitty puihin punaisilla neliöillä. Reitillä oli myös opastintauluja, joissa kerrottiin alueen kasvillisuudesta, linnuista ja elämistä. Karnaistenkorvesta löytyy korkeita kalliojyrkänteitä, soita, metsäpuroja sekä kaksi lampea - Ahvenalampi ja Sorvalampi. Ahvenalammen rannalla sijaitsee yksi reitin taukopaikoista nuotiopaikkoineen ja laavuineen. Laavun seinässä kerrotaan Turun moottoritielle olevan matkaa 51 metriä, joka ensiajatuksella tuntui väärältä tiedolta, mutta pienen mietinnän jälkeen tajusimme moottoritien sijaitsevan alapuolellamme, Karnaistenkorven tunnelissa. Reitin maasto on hyvin vaihtelevaa ja märällä