Vantaanjoki

Viime yönä oli satanut lunta tai lähinnä loskaa, jonka vuoksi - ja osittain myös kiireisen aikataulun, päätimme jättää metsäretkeilyn väliin. Otimme siis varman päälle ja piirsimme Movescountilla 10 kilometrin reitin Vantaanjoen varteen.

Lähdimme liikkeelle Klaukkalanpuiston ryhmäpuutarhalta, osoitteesta Pakilan rantatie 1. Klaukkalanpuiston ryhmäpuutarha poikkeaa rakentamistavaltaan muista helsinkiläisistä siirtolapuutarhoista. Alueelle suunniteltiin yhteensä 113 palstaa, joista käyttöönottovuonna 1977 vuokrattiin ne palstat, joille viljelijät sitoutuivat rakentamaan itse puutarhamajat. Näiden lisäksi kaupunki rakennutti alun perin puutarhamajat 37 palstalle. 

Puutarhalta lähdimme kulkemaan Vantaanjoen vartta pitkin kohti Haltialan tilaa. Ennen Haltialaan saapumista kävelimme kuitenkin Tuomarinkylänkartanon ohitse, jossa on 1800-luvulta peräisin oleva puistoalue. Kustavilaisen tyylin kartano on Helsingin kaupunginmuseon ylläpitämä ja yhdessä tallien kanssa aktiivisesti ratsastusharrastajien käytössä. 

Matka jatkui jokivarressa, jossa oli edelleen nähtävissä elokuisen myrskyn katkomia puita. Myös varisparvet olivat tähyilemässä elämän menoa puiden latvoissa. 

Saavuimme Haltialan tilan tuntumaan. Tällä kertaa emme lähteneet tutustumaan lähemmin tilan toimintaan vaikka tila onkin hauska retkikohde. Tilalla voi muun muassa käydä katsomassa kotieläimiä ja nauttia maaseudun ilmapiiristä keskellä kaupunkia.

Haltialan tilan läheisyydessä oleva kevyen liikenteen sillata yhdistää Vantaanjoen itäpuolella Tuomarinkartanon Tapaninvainioon. 

Vantaanjoki on noin sata kilometriä pitkä ja saa alkunsa Riihimäeltä. Joki virtaa kuuden kunnan alueella laskien Suomenlahteen Helsingin kohdalta. Vantaanjoen vettä käytettiin pääkaupunkiseudun talousvetenä vuoteen 1982, kunnes Päijännetunneli otettiin käyttöön. Vettä käytetään edelleen juomavetenä Päijänne-tunnelin huoltotöiden yhteydessä joko kokonaan tai osittain.

Vantaanjoki on luonnostaan savisamea, mutta joen keskivaiheilta latvoille voi vesi olla kesäisin kirkastakin. Vantaanjoen vesistöalueella jokiuomia on yli 300 kilometriä.

Vantaajoki antaa mahdollisuuden monille harrastuksille. Sen varrella luonto on monipuolinen niin kasvillisuuden kuin eläimistön suhteen. Ennen kaikkea Vantaanjoki on lohijoki, johon nousee merilohi ja meritaimen. Vantaajoki onkin Etelä-Suomen tärkein virkityskalastuskohde.  

Kävimme kääntymässä Keravanjoen haarassa Tapaninkyläntien sillalla ja palasimme takaisin Vantaanjoenvarteen ja Tapaninvainioon. 

Jatkoimme vielä matkaa Oulunkylän rantapuistoon, josta otimme suunnan kohti siirtolapuutarhaa Töllinmäen ja Toivolan puiston kautta.

Retkelle tuli siis matkaa kokonaisuudessaan 10.3 kilometriä ja koska kuljimme pitkin ulkoiluväyliä, eikä matkalle osunut reitin muutoksia, aikaa matkan tekoon kului 1.36 minuuttia. Retkellä ei päästy nauttimaan luonnon hiljaisuudesta, sillä reitti kulki kehä I ja Tuusulan väylän välissä.