Kukulinkierros
Loviisan kaupungin sivuilla Kukuljärven reitin luvattiin vievän huikeiden maisemien ja korkeuserojen halki. Matkalle luvattiin myös kallioita, soita sekä metsämaisemia.
Reitin aloituspaikaksi oli merkitty Ruotsinpyhtään urheilukenttä, jonne auton jätimme. Urheilukentältä alkoi viitoitettu reitti kohti Kukuljärveä.
Reitin alkupuolelle osuivat ensimmäiset pitkospuut sekä reitin historiasta kertova opastaulu. Taulun mukaan polku kulki pitkin kapearaiteista rautatietä, jota pitkin juna oli aikoinaan kuljettanut puutavaraa Ruukin sahalta Markkinamäen satamaan. Rata rakennettiin 1905 ja sahatoiminnan päätyttyä 1953, ratakin purettiin.
Ratapohjan päätyttyä tulimme Kymijoen rantaan, josta löytyi myös toinen reitille osuvista grillipaikoista. Grillipaikalle oli rakennettu hieno kota, joka aurinkoisena elokuun loppupuolen päivänä odotti retkeilijöitä nautiskelemaan Kymijoen upeista maisemista.
Kymijoen varrelta Kukulinkierros jatkui Elimäentien yli, kohti korkeuksia. Kalliolta avautui komeat maisemat ja puiden lomasta pilkisti vielä Kymijokikin.
Kalliolta laskeuduimme suolle, jossa karpalot hehkuivat punaisina suokasvien lomassa. Yksinäinen sudenkorentokin oli viettämässä lämmintä elokuun päivää pitkospuilla.
Polku jatkui metsän siimeksessä ja pian edessämme nousi kallio, jonka ylittämistä helpottamaan oli asennettu köysi. Kiipeilyköysi oli ensimmäinen laatuaan, joka retkillä eteemme on tullut. Rohkeasti kiinni märkään köyteen ja käsivoimia apuna käyttäen kiipeäminen sujui sukkelaan. Kalliolta myös laskeuduttiin takaisin metsään köyden turvin.
Tässä vaiheessa reittiä saavuimme kierrokselle nimensä antaneen Kukuljärven rantaan, joka on pieni erämaajärvi. Järven rannalta löytyi uimapaikka sekä grillikatos. Jos Kymijoen rannalla ei ollut ketään istuskelemassa tulilla, oli Kukuljärven grillipaikalla porukkaa ruuhkaksi asti.
Grillipaikalta matka jatkui hiekkatietä pitkin, josta reitti lähti nousemaan takaisin kohti metsää. Tosin metsässä oli tehty taloustoimenpiteitä ja metsän paikalla oli hakkuualue. Hakkuualueelta noustiin vielä kerran korkealle ihailemaan maisemia.
Loppumatka takaisin kohti urheilukentän parkkipaikkaa sujui joutuisasti metsäpolkua pitkin.
Reitti oli melkoisen vaativa ja täytti Loviisan kaupungin sivujen kuvauksen. Reitti vaatii kulkijaltaan varmajalkaisuutta sekä jonkin verran ketteryyttä. Reitin pituus oli kaikkinensa 8.54 kilometriä ja aikaa reitin kulkemiseen aurinkoisella säällä kului reilut kaksi tuntia.
Kommentit
Lähetä kommentti