Seitseminen
Seuraava pitkä päiväretki ajoittui elokuun alkuun. Suunnaksi otimme Seitsemisen kansallispuiston Ylöjärvellä, jonne Helsingistä on matkaa noin 250 kilometriä. Päätimme lähteä kiertämään Virkatien rengasreitin, jonka lähtöpiste oli Seitsemisen luontokeskuksessa.
Olimme säästyneet kesäretkillämme vesisateelta, vaikka aurinkoisistakaan keleistä emme olleet päässeet nauttimaan. Seitsemiseen saavuttuamme matkalla alkanut vesisade jatkui, mutta luontotaloon tutustuessamme sade lakkasi ja pääsimme taivaltamaan koko matkan kastumatta.
Seitsemisen kansallispuiston kehutaan olevan jylhää vedenjakajaseutua, jonka pinta-alasta yli puolet on suota. Tätä ei ole vaikea uskoa, koska pitkospuita ja suomaisemaa reitin varrella riitti. Pitkospuut pistivät Salomonin kengät koville, sillä kenkien pito märillä pitkospuilla ei ollut paras mahdollinen.
Ensimmäisen suoalueen jälkeen poikkesimme vähän vahingossa Kirkaslammen taukopaikalle. Koverolammen jälkeen saavuimme Koveron perinnetilalle. Perinnetila esittelee viime vuosisadan alun elämänmenoa. Torppa on auki kesäisin ja vierailijat ovat tervetulleita tutustumaan entisajan elämään.
Koveron jälkeen eteen tuli Multilan aarnimetsä, joka on kansallispuiston sydän. Aarnimetsä on suojeltu jo yli sata vuotta sitten.
Aarnimetsästä matka jatkui Liesijoen yli Kettulammen alapuolella olevalle vesimyllylle, jossa on aikanaan käyty jauhamassa jyvät jauhoiksi. Alkuperäinen mylly on purettu, mutta paikalle on tuotu Helvetinjärven alueelta vanha vesimylly.
Jatkoimme matkaa Liesilammin viertä pitkin kohti Tuulimäkeä ja Honkaniemeä, jossa pidimme toisen evästauon. Taukojen väli venyi turhan pitkäksi, sillä ensimmäinen tauko oli ollut Koverolammen rannalla. Parempi taukopaikka jaksamisen kannalta olisi varmasti ollut Liesijärvellä.
Ennen luontotalolle saapumista, matkalle osui vielä Pitkäjärven metsäkämppä, joka on toiminut 1930-luvulla metsätyömiesten makuutilana. Pitkäjärvi oli erityisesti hevosmiesten kämppä.
Kaiken kaikkiaan retkelle tuli mittaa reilut 27 kilometriä ja aikaa kului taukoineen kuusi ja puoli tuntia. Maisemien suhteen Seitseminen ei kyennyt kilpailemaan Repoveden kanssa, mutta mikäli suomaisemat kiinnostavat, kannattaa suunnata Seitsemiseen!
Olimme säästyneet kesäretkillämme vesisateelta, vaikka aurinkoisistakaan keleistä emme olleet päässeet nauttimaan. Seitsemiseen saavuttuamme matkalla alkanut vesisade jatkui, mutta luontotaloon tutustuessamme sade lakkasi ja pääsimme taivaltamaan koko matkan kastumatta.
Seitsemisen kansallispuiston kehutaan olevan jylhää vedenjakajaseutua, jonka pinta-alasta yli puolet on suota. Tätä ei ole vaikea uskoa, koska pitkospuita ja suomaisemaa reitin varrella riitti. Pitkospuut pistivät Salomonin kengät koville, sillä kenkien pito märillä pitkospuilla ei ollut paras mahdollinen.
Ensimmäisen suoalueen jälkeen poikkesimme vähän vahingossa Kirkaslammen taukopaikalle. Koverolammen jälkeen saavuimme Koveron perinnetilalle. Perinnetila esittelee viime vuosisadan alun elämänmenoa. Torppa on auki kesäisin ja vierailijat ovat tervetulleita tutustumaan entisajan elämään.
Koveron jälkeen eteen tuli Multilan aarnimetsä, joka on kansallispuiston sydän. Aarnimetsä on suojeltu jo yli sata vuotta sitten.
Aarnimetsästä matka jatkui Liesijoen yli Kettulammen alapuolella olevalle vesimyllylle, jossa on aikanaan käyty jauhamassa jyvät jauhoiksi. Alkuperäinen mylly on purettu, mutta paikalle on tuotu Helvetinjärven alueelta vanha vesimylly.
Jatkoimme matkaa Liesilammin viertä pitkin kohti Tuulimäkeä ja Honkaniemeä, jossa pidimme toisen evästauon. Taukojen väli venyi turhan pitkäksi, sillä ensimmäinen tauko oli ollut Koverolammen rannalla. Parempi taukopaikka jaksamisen kannalta olisi varmasti ollut Liesijärvellä.
Ennen luontotalolle saapumista, matkalle osui vielä Pitkäjärven metsäkämppä, joka on toiminut 1930-luvulla metsätyömiesten makuutilana. Pitkäjärvi oli erityisesti hevosmiesten kämppä.
Kaiken kaikkiaan retkelle tuli mittaa reilut 27 kilometriä ja aikaa kului taukoineen kuusi ja puoli tuntia. Maisemien suhteen Seitseminen ei kyennyt kilpailemaan Repoveden kanssa, mutta mikäli suomaisemat kiinnostavat, kannattaa suunnata Seitsemiseen!
Kommentit
Lähetä kommentti