Mustavuori
Helmikuun jo
käännyttyä maaliskuun puoleen väliin, pääsimme jälleen ratkeilemään muuallekin
kuin aivan kotinurkille. Tällä kertaa päädyimme Mustavuoren ulkoilualueelle,
Helsingin Vuosaareen.
Lähdimme retkeille vasta puolen päivän jälkeen ja saapuessamme
parkkipaikalle, oli parkkipaikka jo täynnä muitakin retkeilijöitä. Saimme auton
kuitenkin mahdutettua tienvarsipaikalle ja otimme suunnan kohti Mustavuoren ulkoilureittiä.
Kuljimme ulkoilureittejä pitkin ihaillen jäätaidetta sekä kevään
ensimerkkejä.
Emme täysin löytäneet piirtämällemme reitille, jonka takia
Vuosaaren huippu meinasi jäädä huiputtamatta. Päätimme kuitenkin (edestakaisesta kulkemisesta huolimatta) lähteä kiipeämään kohti Vuosaaren huipun korkeinta kohtaa, joka on 60 metrin korkeudella merenpinnasta.
Vuosaaren täyttömäki koostuu kahdesta alueesta, Vuosaaren entisestä kaatopaikasta sekä itse täyttömäestä, jonne on kasattu ylijäämämassoja rakennustyömailta.
Mäeltä löytyy muun muassa kiviä, joita on kannettu Helsingin eri rakennustyömailta sekä myös havupuita ja keloja. Muita luonnonkasveja mäelle on kerätty
rannikoilta.
Alueelle on istutettu myös matalia,
karuissa olosuhteissa eläviä katajia ja kanervia. Täyttömäelle tulijoita tervehtii Lasipalatsin luona kasvaneen vanhan puun kanto.
Täyttömäeltä jatkoimme rengasreitin kulkemista suunnitelman mukaan kohti Mustavuoren suojelualuetta.
Mustavuoren kalliot linnoitusrakennelmineen ovat yhdistelmä ihmisen kädenjälkeä sekä metsämaisemaa. Juoksuhautojen sekä luolien louhimisesta on aikaa jo niin paljon, että luonto on sulauttanut ne takaisin osaksi metsää.
Kokonaisuudessaan Mustavuoren alue on luonnonarvoiltaan tärkeä ja sen merkitys Helsingin kuin Vantaankin kaupunkilaisten henkireikänä ja ulkoilumaastona, on erittäin merkittävä.
Tänne Uudenmaan retkikohteeseen kaikkine seikkailuinemme, teimme 9.4 kilometrin retken, jonka läpikulkemiseen kului lähes kaksi tuntia.
Kommentit
Lähetä kommentti