Herttoniemen luonnonsuojelualueet
Tällä kertaa päädyimme iltaretkelle Herttoniemeen. Olemme aiemmin retkeilleet Itä-Helsingin suunnalla Uutelan, Vuosaaren sekä Mustavuoren alueilla, mutta Herttoniemen mäet ja merenranta ovat jääneet kokematta.
 |
Jätimme auton parkkiin K-Market Hertan parkkihalliin ja otimme suunnaksi Herttoniemen ulkoilualueen. Herttoniemi on Helsingin 43. kaupunginosa Kulosaaren itäpuolella. Se sijaitsee Vanhankaupunginlahden, Herttoniemen salmen, Porolahden ja Strömsinlahden rannalla.
Alkumatkan kävelimme Hiihtomäentien jalankulkuväyliä pitkin, mutta pian sukelsimme keskelle keväistä luontoa.
Matka jatkui kevyenliikenteenväylää pitkin vehreän maiseman ympäröimänä. Pian saavuimme kalliolle, josta avautui upeat näkymät Vanhankaupunginlahdelle. Kalliolta löytyi myös ilta-auringosta nautiskelijoita sekä Herttoniemen kuntorappuset. Kuntorappuset ovat suosittu lenkkeily ja juoksukohde Länsi-Herttoniemen ulkoilualueella.
Matkamme jatkui Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueeseen kuuluvaan Mölylän metsään, joka rajautuu Herttoniemen palstaviljelyalueeseen, Viikin tutkimus- ja koetilan peltoihin, Vanhankaupunginlahden lintuvesi –Natura 2000 –alueeseen sekä Viikin-Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueeseen. Alue on merkitty vuonna 2002 kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi virkistysalueeksi.
Mölylän metsässä sanotaan esiintyvän useita Helsingille huomionarvoisia lintulajeja ja metsä on luokiteltu myös paikallisesti arvokkaaksi lepakkoalueeksi, sillä siellä on tavattu pohjanlepakkoa, vesisiippaa ja viiksi- sekä isoviiksisiippaa, jotka ovat tiukkaa suojelua vaativia lajeja. Mölylän metsään sisältyy myös Helsingin arvokkaisiin matelija- ja sammakkoeläinalueisiin. Tällä kerralla jäi siipat ja sammakkoeläimet näkemättä, mutta mustarastaan askellusta pitkin polkua pääsimme seuraamaan.
Löydettyämme kaatuneiden puiden takaa polun, jatkui kulkumme kohti Fastholmaa, joka työnty Herttoniemestä Vanhankaupunginlahdelle. Fastholman luonto on hyvin rehevää ja Fastholmasta löytyy myös vanhaa huvila-asutusta. Alueella on runsas kasvilajisto ja linnusto. Lintuja emme päässeet lähietäisyydeltä katselemaan, mutta luotopolulla tuli vastaan kaksi peuraa, joita kuviin emme kuitenkaan ennättäneet saada.
Seuraavaksi saavuimme Kivinokan luonnonsuojelualueelle, jossa on arvokas ja monipuolinen kasvi- ja eläinlajisto. Alueen luonto on monelta osin melko hyvin säilynyt, vaikka se sijaitsee aivan Itäväylän ja tiiviin asutuksen tuntumassa.
Kivinokan lintulavalta avautuvat näkymät Saunalahdelle, jolla pesii muun muassa silkkiuikkuyhdyskunta ja jolla voi kuulla rastaskerttusen laulavan. Lisäksi Kivinokassa voi tarkkailla myös pohjanlepakoita. Rikkaan eläimistön ja kasviston lisäksi alueelta löytyy jäätiköiden sulamisen yhteydessä kallioon kovertuneita hiidenkirnuja.
Kivinokassa on myös eri yhdistysten alueilla yhteensä noin 800 siirtolapuutarhamökkiä. Kaikilla kolmella kesämaja-alueella on erilaiset tyyppimajat, sillä kaupunki on vuosikymmenten kuluessa hyväksynyt alkuperäisiin tyyppipiirustuksiin erilaisia laajennuksia ja muutoksia. Löytyypä alueelta myös Dallapé -kivi, joka sijaitsee vanhan tanssilavan paikalla, jossa Suomen kevyen musiikin historian suosituimpiin kuuluva orkesteri perustettiin 1920-luvulla.
Kesämajayhdistysten jäsenillä on viljelypalstat ja yhteinen sauna lähellä Kulosaaren kartanoa. Kivinokassa on myös venesatama, kaksi uimarantaa, urheilukenttiä ja tanssilava, jolla järjestetään mm. jokavuotiset perinteiset juhannusjuhlat.
Kivinokasta palasimme takaisin lähtöpaikallemme aivan metroradan vartta pitkin. Pituutta reitille tuli 10.8 kilometriä ja aikaa reitin kulkemiseen kului kaikkine pysähdyksineen ja reitin etsimisineen vähän reilut kaksi tuntia.
Kommentit
Lähetä kommentti