Sähköllä Suomenlahden ympäri, retkipäivä 4

Nukuttuamme pitkään, heräilimme kotikatumme vilinään. Ikkunasta avautui näkymä harmaaseen Hampuriin.

Maisema hotellin ikkunasta


Tavaroiden pakkaamisen ja neljännestä kerroksesta alas raahautumisen jälkeen, lähdimme ajelemaan kohti Hampurin kuuluisinta katua.

Hotelli Village



St Pauli ja Reeberbahn

St Pauli ja Reeperbahn. Päiväsaikaan meno oli melko maltillista ja oli vaikea kuvitella millainen todellinen meininki kadulla on iltaisin. Pieniä viitteitä toiminnasta oli toki nähtävissä.




Reeperbahnilta löytyi myös Davidwachen poliisiasema, joka on Hampurin, ehkä koko Saksan tunnetuin poliisiasema. Rakennus tunnetaan lukuisista elokuvista ja tv-sarjoista.

Davidwachen poliisiasema

Reeperbahnilta lähdimme suunnistamaan kohti Speicherstadia, jossa on suuria varastorakennuksia varastointia varten ilman tullimuodollisuuksia. Nykyään vanhoissa rakennuksissa on ravintoloita tai nähtävyyksiä.

Varastorakennuksia


Hampurin kanaaleja


Varastoalueelta suunnistimme Sankt Nikolaille eli Nikolainkirkolle, joka on yksi Hampurin merkittävimmistä kirkoista vanhankaupungin alueella. 

Nikolainkirkko

Nikolainkirkko on pahasti tuhoutunut, sillä vuoden 1842 tulipalo ja vuoden 1943 liittoutuneiden pommitukset ovat tehneet siitä sen, mitä siitä on nykyisin jäljellä. 

Nousimme kirkon näköalahissillä reiluun 76 metriin, josta avautui huikeat näkymät ympäri Hampurin (sille, joka niitä kykeni katselemaan, sillä toinen seisoi silmät kiinni hissin kupeessa).






Päästyämme turvallisesti maan pinnalle, palasi kamerakin takaisin omistajalleen ja lähdimme suunnistamaan takaisin autolle Pyhän Katarinan kirkon kautta.

Katarinankirkko


Suuri tulipalo sekä pommitukset tuhosivat valtaosan Hampurista, jonka vuoksi kaikki Hampurissa onkin pääosin toisen maailmansodan jälkeen rakennettua tai kunnostettua.


Vanhan kaupungin nähtävyyksiltä lähdimmekin ajelemaan kohti seuraavaa kohdetta, Berliiniä. Matkalla pysähdyimme pienelle auton ja kuskin tankkaustauolle. 


Apukuskin katsoessa formulan aika-ajoja, pisti kuski autobahnalla lappua lattiaa.


Tässä kohtaa apukuskin piti puuttua tilanteeseen ja ryhtyä kuvailemaan tuulimyllyjä, joita Saksasta löytyy - paljon.


Hengissä selvittiin ja löydettiin Berliinin esikaupunkialueella sijaitsevalle hotellillekin. Hotelli ei ollut kovin kummoinen, mutta siisti ja rauhallinen.

Hotel City Green Berlin


Iltapalalle päädyimme Rhodokselle ja hetkeksi aivot kääntyivät Kreikka-asetuksille uzoa ja saganagia maistellessa.

Ravintola Rhodos

Uzo

Saganagi

Hotellille palailimme Saksalaisia lähiöitä ihaillen.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hanikan luontopolku ja Kasavuori

Kauhalan ulkoilualue

Sieniretki Keskuspuistoon