Caminito del Rey
Reilu viikko sitten pääsimme tekemään ensimmäisen retken ulkomailla. Vietimme aurinkolomaa kahden teinin ja kahden aikuisen voimin Málagassa ja läheisiä luontopuistoja selatessamme, törmäsimme Caminito del Reyn reittiin. Netistä löytyy paljon tietoa kyseisestä reitistä ja joitakin sivustoja luettuamme, totesimme, että reitti on itse koettava (korkeanpaikankammosta huolimatta).
Retkipäivän koittaessa, lähdimme ajelemaan Málagasta El Chorron kylän suuntaan päästäksemme reitin alkupäähän. Málagasta on El Chorroon matkaa vain noin 60 kilometriä, mutta ajoaikaa kannattaa varata reilusti, sillä jostain syystä aikaa paikalle pääsyyn vain kuluu.
Navigaattori vei hienosti perille ja loppumatkasta löytyi myös opasteet, joita seuraamalla löysimme ajoissa perille. Muutama kilometri ennen lähtöpaikkaa, rupesivat tienvarret olemaan täynnä autoja ja pienen kiertelyn jälkeen ajoimme vuokra-automme suosiolla kaksi euroa maksavalle parkkipaikalle Conde de Guadalhorcen tekojärven rannalle, lähelle reitin pohjoista sisäänkäyntiä.
Reitti Movescountissa
Retkipäivän koittaessa, lähdimme ajelemaan Málagasta El Chorron kylän suuntaan päästäksemme reitin alkupäähän. Málagasta on El Chorroon matkaa vain noin 60 kilometriä, mutta ajoaikaa kannattaa varata reilusti, sillä jostain syystä aikaa paikalle pääsyyn vain kuluu.
Parkkivalvojalta saimme ohjeet kulkea muutama sata metriä kohti reitin alkupistettä, pimeää ja matalaa tunnelia. Tunnelilta matkaa on 1.5 kilometriä ennen varsinaisen Caminito del Reyn sisäänkäyntiä. Toinen vaihtoehto reitille pääsyyn on kulkea pitkin luontopolkua, jolloin matkaa reitin alkuun tulee reilut 2.5 kilometriä.
Kuljettuamme tunnelin läpi ja pitkin järven rantaa, päädyimme lipuntarkastuspisteelle, josta saimme päähämme kypärät hiusverkkoineen. Liput reitille tulee hankkia etukäteen, sillä reitille otetaan päivittäin tietty määrä retkeilijöitä ja lippujen oston yhteydessä retkeilijä saa valita myös lähtöajan. Lomamme ajalle ja lippuja hankkiessamme, oli jäljellä enää vain yksi päivä ja yksi kellonaika, jolloin reitillä oli tilaa.
Pian tarkastuspisteen jälkeen, alkavat kuuluisat kävelysillat, joita on reitillä lähes kolmen kilometrin verran. Muu 7.7 kilometrin reitistä kulkee metsäistä tai kallioista polkua pitkin, jonka varrelta avautuvat upeat maisemat vuoristoon.
Korkeanpaikankammoiselle kävelysilloilla eteneminen tuntui aluksi erittäin jännittävälle ja kuvat meinasivat jäädä ottamatta, mutta pienen kulkemisen jälkeen pelko hieman helpotti ja reitin tallentaminen kameraankin onnistui.
Tarinan mukaan Caminito del Rey syntyi reilut sata vuotta sitten. Reitin alkuperäinen tehtävä oli toimia huoltoreittinä El Chorron kylän sekä patotyömaan välillä. Jyrkänteen reunalle betonista rakennettu polku yhdisti vuoristoisen seudun kylät toisiinsa ja alueen asukkaat kulkivat polkua pitkin asioilleen.
Betonirakenteet kuitenkin rapistuivat vuosien kuluessa ja kulkemisesta tuli hengenvaarallista. Hurjan reitin maine levisi ja Caminito del Rey alkoi vetää uskalikkoja puoleensa. Useat kuolemantapaukset saivat hallituksen sulkemaan reitin vuosituhannen vaihteessa, mutta sekään ei estänyt kulkijoita pääsemästä rotkon reunalle. Kävelyreitille on kiinnitetty joitakin muistolaattoja polulla menehtyneiden muistoksi.
Caminito del Reytä alettiin rakentaa uudelleen vuonna 2014 ja keväällä 2015 se avattiin täysin uudistettuna. Kallio-osuuksille on rakennettu tukevat puusillat, joita pitkin reitistä voi nauttia turvallisin mielin. Kaiteet on rakennettu vaijereista ja verkoista ja reitiltä löytyy myös lasinen terassi, jossa pääsee katselemaan rotkoa "tyhjän päältä".
Pahin paikka löytyi aivan reitin loppupäässä oleva riippusilta, jonka ylittäminen oli jo haaste sinällään. Sillalta pudotusta alhaalla virtaavaan Guadalhorce-jokeen on reilut sata metriä. Sillan heiluminen ja kova tuuli eivät helpottaneet lainkaan tilannettani ja silta tuli ylitettyä lähes juosten.
Sillan jälkeen reitti jatkui hyvin kapeana ja reitin lopussa olleet harvarakenteiset rappuset eivät helpottaneet sillalla herännyttä pelkoa, joten kuvaaminen jäi tällä osuudella muiden tehtäväksi. Puusta rakennettu reitti päättyy ja taaksemme jäänyt reitti näyttää sivusta katsottuna vieläkin hurjemmalta kuin kävellessä tuntui.
Reittilippuja ostaessamme ostimme myös bussiliput ja taivallamme vielä parin kilometrin matkan bussipysäkille. Busseja kulkee puolin tunnin välein takaisin reitin lähtöpisteelle.
Kokonaisuudessaan retkelle tuli matkaa 8.8 kilometriä ja aikaa reitin kulkemiseen saimme kulumaan noin kaksi tuntia. Teinien palaute oli myös hyvin positiivinen, eikä turhaa valitusta tullut muusta kuin bussin odottelusta. Mahtava reissu ja ehdottomasti kokemisen arvoinen paikka!
Kuljettuamme tunnelin läpi ja pitkin järven rantaa, päädyimme lipuntarkastuspisteelle, josta saimme päähämme kypärät hiusverkkoineen. Liput reitille tulee hankkia etukäteen, sillä reitille otetaan päivittäin tietty määrä retkeilijöitä ja lippujen oston yhteydessä retkeilijä saa valita myös lähtöajan. Lomamme ajalle ja lippuja hankkiessamme, oli jäljellä enää vain yksi päivä ja yksi kellonaika, jolloin reitillä oli tilaa.
Pian tarkastuspisteen jälkeen, alkavat kuuluisat kävelysillat, joita on reitillä lähes kolmen kilometrin verran. Muu 7.7 kilometrin reitistä kulkee metsäistä tai kallioista polkua pitkin, jonka varrelta avautuvat upeat maisemat vuoristoon.
Korkeanpaikankammoiselle kävelysilloilla eteneminen tuntui aluksi erittäin jännittävälle ja kuvat meinasivat jäädä ottamatta, mutta pienen kulkemisen jälkeen pelko hieman helpotti ja reitin tallentaminen kameraankin onnistui.
Tarinan mukaan Caminito del Rey syntyi reilut sata vuotta sitten. Reitin alkuperäinen tehtävä oli toimia huoltoreittinä El Chorron kylän sekä patotyömaan välillä. Jyrkänteen reunalle betonista rakennettu polku yhdisti vuoristoisen seudun kylät toisiinsa ja alueen asukkaat kulkivat polkua pitkin asioilleen.
Caminito del Reytä alettiin rakentaa uudelleen vuonna 2014 ja keväällä 2015 se avattiin täysin uudistettuna. Kallio-osuuksille on rakennettu tukevat puusillat, joita pitkin reitistä voi nauttia turvallisin mielin. Kaiteet on rakennettu vaijereista ja verkoista ja reitiltä löytyy myös lasinen terassi, jossa pääsee katselemaan rotkoa "tyhjän päältä".
Pahin paikka löytyi aivan reitin loppupäässä oleva riippusilta, jonka ylittäminen oli jo haaste sinällään. Sillalta pudotusta alhaalla virtaavaan Guadalhorce-jokeen on reilut sata metriä. Sillan heiluminen ja kova tuuli eivät helpottaneet lainkaan tilannettani ja silta tuli ylitettyä lähes juosten.
Sillan jälkeen reitti jatkui hyvin kapeana ja reitin lopussa olleet harvarakenteiset rappuset eivät helpottaneet sillalla herännyttä pelkoa, joten kuvaaminen jäi tällä osuudella muiden tehtäväksi. Puusta rakennettu reitti päättyy ja taaksemme jäänyt reitti näyttää sivusta katsottuna vieläkin hurjemmalta kuin kävellessä tuntui.
Reittilippuja ostaessamme ostimme myös bussiliput ja taivallamme vielä parin kilometrin matkan bussipysäkille. Busseja kulkee puolin tunnin välein takaisin reitin lähtöpisteelle.
Reitti Movescountissa
Kommentit
Lähetä kommentti