Elovaaran ulkoilualue

Olimme kiinnittäneet monesti huomiota mökkeillessä lähellä Hammaslahtea oleviin kyltteihin Elovaaran ulkoilualueesta. Ulkoilualue osuu kauppamatkalle Rääkkyläntien varteen, muutama kilometri Hammaslahdesta Rääkkylään päin. 

Jalkapallo otteluiden väliin jäi sopivasti aikaa pienelle iltalenkille, joten auto kohti Hammaslahtea ja Elovaaran poluille. Olimme tutustuneet alueeseen etukäteen VisitKarelia sivuston kautta ja esittelyn mukaan odotettavissa oli neljän kilometrin mittainen retki.

Saavuimme tyhjälle parkkipaikalle illansuussa ja jo parkkipaikalla saimme todeta hyttysten runsaslukuisen läsnäolon.  

Elovaaran ulkoilualue koostuu kahdesta polusta, joista ensimmäinen on kahden ja puolen kilometrin mittainen ja punaisin reittimerkein merkattu Harjupolku.

Elovaaran ulkoilualue kuuluu esittelyjen mukaan Salpausselän harjuun ja muodostaa rehevien suppien ja harjujen vyöhykkeen. Harjupolku esitteleekin harjutietoutta ja talvella alueella kulkee jopa luontolatu. 

Harjupolku oli nimensä veroinen. Ilman ollessa lämmin ja hyttysten seuratessa jokaista askelta, sai polkua taivaltaa otsa hiessä. 

Harjureitin puolessa välissä lähdimme seuraamaan keltaisin reittimerkein merkittyä puolentoista kilometrin pituista Luontopolkua. 

Jäädessäni kuvaamaan Harjureitin suoaluetta, toinen retkeläisistä jatkoi matkaansa. Risteykseen tullesamme toinen osasi lukea kartaa paremmin kuin toinen ja pienen edestakaisin kulkemisen jälkeen löysimme jälleen toisemme ja pääsimme jatkamaan matkaa - tosin Luontopolkua "väärään" suuntaan, sillä Luontopolun opastintaulujen numerot pienenivät matkan edetessä.

Luontopolku esittelee kulkijalleen alueen monimuotoisuutta. Alueella on runsaasti saniais- ja lehtokorpia, jyrkänteitä ja niiden alusmetsiä. Lisäksi alueella on mm. lehtoja, soita sekä soistumia. Vanhojen viljelysten jäljiltä alueella on myös metsäniittyjä ja hakamaita.

Luontopolulle osuu myös kaksi metsälampea, joiden ohi kuljetaan leveitä pitkospuita pitkin. Lammet olivat hyvin tummavetisiä suolampia, joiden rannalla oli runsaasti mustikoita ja lakkoja odottamassa poimijaansa. Kierrettyämme luontopolun, palasimme Harjureitin loppuosalle, jota pitkin palasimme takaisin parkkipaikalle.

Polku oli hyvässä kunnossa ja erittäin hyvin merkitty. Reitillä on myös kaksi siistiä laavua, joista toinen on heti Harjureitin alussa ja toinen Luontopolulla. 

Elovaaran ulkoilualue oli kulkemisen arvoinen ja kohtalaisen vaativa harjureitti nousuineen ja laskuineen. Reitille tuli loppujen lopuksi pituutta kaikkine kiemuroineen 4.3 kilometriä.