Vaakkoi
Loppiainen avautui harmaana ja yllättäen lumisena. Lumesta piittaamatta suuntasimme loppiaisen viettoon Vaakkoin ulkoilualueelle.
Vaakkoin ulkoilualue sijaitsee Espoossa, Helsingistä noin 28 km Vihdintietä, Luukkaan ulkoilualueen länsipuolella. Saimme auton parkkiin Vihdintien varressa olevalle parkkipaikalle, jossa harmaasta kelistä huolimatta oli paljon autoja.Vaakkohin pääsee myös Helsingistä Vihdintietä kulkevilla busseilla, mikäli julkinen liikenne on mieluisampi matkailutapa.
Olimme tehneet alueelle järviä kiertävän reitin SuuntoAppilla. Mikäli ei tykkää älykelloa tai kännykkää retkillä käyttää, on Vaakkoin alueelle hyvä varustautua kartalla ja kompassilla, sillä alueella ei ole viitoitettuja ulkoilureittejä. Maastossa kuitenkin risteilee paljon merkitsemättömiä polkuja, joita jokainen voi hyödyntää mielikuvituksensa ja taitojensa mukaan.
Lähdimme kulkemaan parkkipaikalta kohti vanhan tervahaudan pohjaa, joka on muutaman sadan metrin päässä pysäköintipaikalta.
Melko pian tervahaudan pohjan jälkeen saavuimme Väärä- Mustan rantaan. Tässä kohtaa polku hetkeksi katosi ja hetken pyörittyämme ylitimme retken ensimmäisen vesiesteen ja kiipesimme ylös kalliolle katselemaan Väärä-Mustan lumista pintaa.
Väärä-Mustalta lähdimme kulkemaan nousujohteista metsäpolkua pitkin kohti Saaren Mustaa, jossa on kolme pientä saarta. Visiitti Saaren Mustan rannalla oli hyvin pikainen ja jatkoimme matkaa pitkin lumen liukastuttamia kallioita Vähä Majalammelle.
Vähä Majalammen rantaan kuljimme reitti 2000 pitkin, joka on ulkoilureitti Helsingin, Espoon, Vantaan ja Vihdin alueella. Jossain Vähä Majalammen rannalta oli saatu aamulla myös saalista, sillä reittiä väritti veripisarat ja hirven karvatupsut.
Seuraavaksi saavuimmekin jo Majalammelle, jonka rannalta löytyy uimapaikka, sauna sekä retkeilijöille taukopaikka.
Majalammelta siirryimme Mylly-Majalammen ympäristöön, joka on kalliometsää. Järven eteläpuolella on Rinnekodin luonnonsuojelualue. Mylly-Majalammen rannalla on pienehkö lehmusmetsikkö ja lammen kaakkoisosassa on vanha kalliomännikkö.
Mylly-Majalammelta reittimme kulki pitkin metsäautotietä. Tiellä oli suhteellisen hyvä kulkea lumesta huolimatta, vaikka nousua ennen Kämmenlammen laavun kylttiä tulikin runsaasti.
Ennen laavua pistäydyimme vielä suoalueella, jossa pitkospuut olivat lumesta liukkaat. Saavuimme laavulle valmiille tulille. Laavu sijaitsee pienen rinteen yläpäässä ja näillä lumilla olisi päässyt pyllymäkeä suoraan laiturille. Laavulla riitti väkeä, vaikka muutoin reitillä oli hiljaista.
Retkieväät nautittuamme, jatkoimme matkaa reitti 2000 pitkin, kohti Kuikunläänintietä. Tien varteen jäivät niin Iso Lehmälampi kuin Pieni Lehmälampikin. Käännyimme Ison Lehmälammen ja Vaakkoin välistä kalliolle, josta reitti laskeutui vanhalle metsäautotien pohjalle. Tätä reittiä pitkin saavuimmekin sitten Vaakkoin rantaan.
Vaakkoilta nousimme jälleen kalliolle ja laskeuduimme takaisin Vihdintien varteen. Reitille tuli matkaa kaikkine mutkineen 11.4 kilometriä ja aikaa ilman laavutaukoa kului lähes kolme tuntia.
Vaakkoin reitti oli erittäin vaihteleva ja vaati varsinkin lumisella kelillä varmajalkaisuutta. Vaakkoi on ihanteellinen vaihtoehto omatoimiselle ja retkeilytaitoiselle ulkoilijalle. Tänne täytyy ehdottomasti mennä uudelleen kesäaikaan!
Kommentit
Lähetä kommentti