Kiikalan kultalähde
Tällä kertaa retkikohteeksi valikoitui lapsuuden maisemat, pala kauneinta Suomea - Kiikala. Kiikalasta löytyy kauniiden harjumaisemien lisäksi Kultalähde. Kiikala kuuluu tätä nykyä Salon kaupunkiin, joka pyrkii edistämään retkeilykohteidensa virkistyskäyttöä ja luontomatkailua. Kultalähde on yksi näistä edistämisen kohteista.
Jätimme auton P-alueelle, joka oli ilmestynyt Oinasjärventien varteen ja löytyy juuri ennen lentokenttää. Tätä parkkialuetta ei ollut vielä silloin kun olen alueella liikkunut edellisen kerran, ehkä noin kymmenen vuotta sitten.
Salon kaupunki tiedotti alueella reittimerkkien olevan vielä puutteelliset, mutta puutteet tullaan hoitamaan syksyn aikana. Lähdimme siis seuraamaan oransseja reittimerkkejä kohti Hyyppäränharjun ja Kultalähteen luonnonsuojelualuetta.
Polku kulki läpi kangasmetsän ja kankaalla olevat mustikanvarvut hohtivat sinisenään marjoja. Pienien nousujen ja laskujen sekä kaatuneiden puiden ylittämisen jälkeen saavuimme Kultalähteelle.
Kultalähde on kirkasvetinen ja laajudeltaan vain muutamia satoja neliömetrejä. Syvyydeltään lähde on noin 2-3 metriä. Lähteen vedet laskevat luonnontilaiseen Kultalähteenoja-nimiseen puroon.
Kävimme ihailemassa Kultalähteenojaa lähemminkin, koska ajattelimme pääsevämme takaisin polulle puron kupeesta. Puron läheisyydessä maasto oli kuitenkin sen verran kosteaa, että päädyimme palaamaan takaisin reitille samaa polkua pitkin, mistä tulimmekin.
Kuljimme pitkin kolmannen Salpausselän reunamuodostumaan kuuluvaa harjua, aina Lammenjärvelle saakka. Lammenjärvi kuuluu Hitolanjoen valuma-alueeseen ja se jää kokonaisuudessaan Hyyppärän harjualueen Natura 2000 -suojelualueen sisälle. Tarkoituksena ei ollut lähteä kiertämään kovinkaan pitkää reittiä, joten käännyimme harjulta takaisin ja palasimme melkein Kultalähteelle saakka, josta laskuduimme kuusimetsään.
Saavuimme pian Kiikalan seurakunnan leirikeskukseen, jossa kaikki lähialueella asuneet nuoret ovat käyneet rippikoulunsa, niin myös allekirjoittanut. Retkestä tuli siis muistojen retki.
Lammenjärven leirikeskukselta lähdimme kävelemään Hyyppäräntietä pitkin kohti lähitallien käyttämää hiekkatietä. Kuivaa kangasmetsää ihaillessa ja perhosia kuvaillessa, kohtasimme tälläkin retkellä hevosen ohjastajineen.
Ravitieltä matka jatkui kohti Oinasjärventietä, jonka laidassa kulki vielä pieni metsäpolku. Osa matkasta taivallettiin kuitenkin asfalttitietä kohti parkkipaikkaa.
Kuljimme Kultalähteen ja Hyyppäränharjun maisemissa 6.1 kilometriä. Aikaa retkellä kulutimme vajaat puolitoista tuntia. Kokemisen arvoinen reitti!
Kommentit
Lähetä kommentti