Topeliuksen polku

Kyynärpäänjoen polun ollessa suhteellisen helppokulkuinen, jäi energiaa vielä pysähdykseen Punkaharjulla.


Lähdimme liikkeelle Hotelli Punkaharjun pihalta, joka omalta osaltaan jo kertoo matkailun historiasta.  Rakennuksessa on aloitettu hotellitoimintaa jo vuonna 1845.  Laskeuduimme hotellilta Saimaan rantaan ja lähdimme seuraamaan viitoitettua Topeliuksen polkua. 



Helppokulkuinen polku kiemurtelee harjujen lomassa, upeissa rantamaisemissa. Auringon paistaessa ja kalenterin näyttäessä parasta lomakautta, oli polulla monia muitakin kulkijoita, mutta ei kuitenkaan ruuhkaksi saakka. 



Kuljimme polkua leppoisasti Saimaan maisemia ihaillen. 



 

Saavuimme melko pian Potkusalmen sillalle, jossa vielä 1980-luvun alkuvuosina kuljettiin lossilla. Jäänteet lossilla kulkemisesta oli edelleen havaittavissa, sillä rantaan tuli kestopäällysteinen tienpätkä, joka oli jo kasvanut hieman umpeen.




Polku jatkui sillan alta kohti Kruunupuistoa, joka on merkitty reitin päätepisteeksi. Kruunupuistossa on edelleen näkyvissä kulttuurihistoriaa jugendtyylisissä rakennuksissa, jotka aikoinaan rakennettiin parantolaksi Punkaharjun raikkaan ilman keskelle. 




Käännyimme Kruununpuistosta takaisin ja kuljimme osittain paluumatkan samaa reittiä pitkin. Takaisin tullessa poikkesimme kuitenkin puolessa välin reittiä harjulle, josta laskeuduimme polulle noustaksemme vanhalle kärrytielle.






Topeliuksen polulla pääsee nauttimaan harjulta avautuvista järvinäkymistä. Osa reitin varrella olevista kilpikaarnaisista männyistä on ollut paikoillaan jo taiteilijoiden käyskennellessä harjulla! Punkaharjun kansallismaisema onkin lumonnut taidemaalareita ja kirjailijoita aina 1800-luvulta alkaen, eikä ihme.  




Pistäytyminen Punkaharjun harjualueella oli ehdottomasti pysähtymisen arvoista. Kulkemallemme reitille tuli pituutta 5.5 kilometriä. Aikaa reitin kulkemiseen kului reilu tunti.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hanikan luontopolku ja Kasavuori

Kauhalan ulkoilualue

Elovaaran ulkoilualue