Valkmusa
Kotimatkallemme idästä etelään mahtui vielä yksi pysähdys ja yksi kansallispuisto - Valkmusa.
Retki Valkamusan kansallispuistoon on ollut jo pidempään to do-listalla, joten kansallispuiston osuminen kotimatkalle helpotti listan lyhentämistä.
Ilta-auringon paistaessa heinäkuiselta taivaalta, jätimme auton Simonsaaren parkkipaikalle ja lähdimme kulkemaan kallioista polkua pitkin kohti Valkmusan suota, Läntisen keitaan merkittyä reittiä pitkin. Reitin nimi, Läntisen keitaan lenkki, viittaa Valkmusastakin löytyviin keidassoihin.
Valkmusan kansallispuisto on perustettu v.1996 ja se käsittää Etelä-Suomen oloissa poikkeuksellisen edustavaa suoluontoa. Alueelta on luokiteltu yli 30 erilaista soiden kasvupaikkatyyppiä. Soilla on myös arvokkaita metsäsaarekkeita ja reunametsiä.
Pian lyhyen metsäisen osuuden jälkeen edessä aukeni silmän kantamattomiin suomaisemaa. Lähdimme kulkemaan pitkospuita pitkin kermikeidasta ihaillen ja suokasvillisuuden monimuotoisuutta hämmästellen.
Valkmusan soilla pesii monia Etelä-Suomessa harvinaisia lintu- ja perhoslajeja, tosin tällä retkellä ei juurikaan lintuja tai perhosia näkynyt. Rauhalliset suoalueet ovat myös monien muuttolintujen levähdysalueita ja syksyisin voi suolla nähdä monta sataa kurkea ja hanhea suunnittelemassa muuttomatkaa.
Päästyämme suurin piirtein rengasreitin puoleen väliin, kiipesimme ihailemaan suoluontoa vielä lintutornista.
Lintutornilta lähdimme suunnistamaan takaisin Simonsaaren parkkipaikalle. Tälle lintutornin jälkimmäiselle osuudelle osui enemmän korkeaa kasvillisuutta ja metsäsaarekkeita kuin alkumatkalle.
Valkmusan kansallispuisto on monille tuntematon, vaikka se löytyykin Kymenlaaksosta, noin puolentoista tunnin ajomatkan päästä pääkaupunkiseudulta.
Reitin pituus oli vain 2.3 kilometriä, joten retkikohde sopii hyvin myös perheen pienemmille. Aikaa meiltä meni rauhakseltaan maisemia katsellen noin 40 minuuttia.
Kommentit
Lähetä kommentti