Norppapolku ja Kummakivi

Uusi viikko alkoi iloisessa Itä-Suomessa. Jätimme matkatavarat Imatralle hotelliin ja otimme suunnaksi Puumalan Norppapolun. 

Ajelimme Imatralta vesisateessa kohti Puumalan satama-aluetta ja hissitornia. Odottelimme pahimman sadekuuron laantumista ja lähdimme harmaassa, mutta lämpimässä kesäkelissä nousemaan hissillä Puumalansalmen sillalle. Silta ylittää Saimaan syväväylän ja se on valmistuessaan korvannut Suomen päätieverkoston viimeisen lossin. Sillan korkeus vedenpinnasta mitattuna on 24 metriä - aivan riittävästi korkeanpaikan kammoiselle!

Ylitimme sillan ja jatkoimme matkaa Kotiniementien päässä olevan lehtikuusikon laitaa pitkin Kitulanniemeä kohti. Lehtikuusikon laidasta löytyi ensimmäinen reittimerkki ja infotaulu Norppapolusta.

Matka jatkui pellon halki ja lyhyen nousun jälkeen saavuimme mäntymetsään. Mustikka näyttää onnistuneen kukinnassaan hyvin, sillä mustikoita metsässä oli silmän kantamattomiin. Sinisiä Norppapolun ja keltaisia Kitulanlenkin reittimerkkejä seuraten, kuljimme polveilevaa reittiä pitkin Kitulanniementien yli kohti Saimaan rantaa. 

Ennen Kitulanlenkin keltaisten reittimerkkien vaihtumista punaisiksi Kaivannonkiepin reittimerkeiksi nousimme vielä ihailemaan Saimaata Huutovuorelta käsin. Kitulanlenkki on reittioppaissa mainittu keskivaativaksi reitiksi, mutta reitti kulki mielestämme hyväkuntoista polkua pitkin, eikä nousut tai laskutkaan olleet kovin vaativia.

Kaivannonkieppille lähdettiin Saimaan ja Luukkolantien välistä. Kitulanlenkin tavoin Kaivannonkieppi on luokiteltu keskivaativaksi reitiksi. Kulkumme jatkui jo tutuksi tulleilla nousuilla ja laskuilla. Reitin varrelta avautui komeat maisemat kohti Saimaan selkää.

Kaivannokiepiltä löytyy kolme uimarantaa sekä nähdyistä laavuista ylivoimaisesti kaunein laavu! Puumalaa on kehuttu Saimaan kauneimmaksi kunnaksi ja laavutyömaalla on jatkettu samalla linjalla. Toukokuussa 2020 valmistunut laavu löytyy Kaivannonniemestä. Laavu on tehty hirrestä piiluttamalla ja on arkkitehtuuriltaan paikallisen käsityön taidonnäyte. 

Upealla laavulla olisi voinut kuluttaa aikaa pidempäänkin, mutta jatkoimme matkaa läpi  kangasmetsien Kotkatsaarenkierrokselle. Kotkatsaarenkierros on reittiluokituksen mukaan helppokulkuinen ja merkitty valkoisin reittimerkein. Reitille lähdettiin Luukkolantien kupeesta ja alkuun matkaa taitettiin metsäautotietä pitkin, ohi suppien. 

Metsäautotieltä reitti kulki pientä harjua pitkin kohti uimarantaa, josta avautui näkymät Kokkolanselälle. Tässä kohtaa retkeä myös aurinko tuli esiin ja pääsimme nauttimaan sen lämmittävistä säteistä. 

Pian uimarannan jälkeen tulimme muinaisrannalle. Muinaisrannat näkyvät törminä, terasseina ja valleina,  jotka ovat paljastuneet Saimaan muinaisissa vaiheissa maankohoamisen ja vedenpinnan laskujen johdosta. Viimeisin 2–3 m lasku vedenpinnassa tapahtui Vuoksen syntyessä n. 5 700 vuotta sitten. 

Seuraavaksi poikkesimme pitkittäisharjulle, joka löytyy Maijavuoren eteläpuolelta. Pitkittäkisharjut muodostuivat jäätikköjokitunneleihin pitkiksi nauhamaisiksi jaksoiksi. Harjut koostuvat jäätikön tunneliverkostoissa virranneiden sulamisvesien lajittelemasta ja kerrostamasta aineksesta. 

Kotkatsaaren kierroksen jälkeen aloitimme paluumatkan käänteisessä järjestyksessä eli ensin suuntasimme takaisin Kaivannonkiepille ja Pääskytvuorelle, josta aukesi jälleen hienot näkymät Saimaalle. Pääskytvuorella kannattaa katsella myös tukevaa kallioperää jalkojen alla, sillä näköalapaikan kivilaji on raitainen kiillegneissi, joka oli alkujaan miljardeja vuosia sitten muinaismeren pohjalle kerrostunutta hiekkaa ja savea. 

Pääskytvuorelta matka jatkui Saimaan rantoja ihaillen pitkin Kitulanlenkkiä takaisin Puumalan satamaan. Kitulanlenkiltä löytyi vielä yksi Saimaan geoparkin geokohteista, nimittäin drumliinit. Drumliinit ovat mannerjäätikön virtauksen kerrostamia pitkulaisia moreenimuodostumia. Norppapolun Kitulanlenkin varrella voi tutustua pieneen drumliiniselänteeseen ja hahmottaa sen lähes yhdellä silmäyksellä, toki kuvaan muodostelmaa oli kiillegneissin tavoin vaikea saada.

Reitti oli erittäin hyvin merkitty ja vaikka kuljimme reitin vastapäivään, oli reitti suhteellisen helppokulkuinen. Suunnolla mitattuna (lähtöpaikka kauempana satamassa) mittaa Norppapolulle tuli 13.4 kilometriä ja pienellä loppuspurtilla, aikaa reitin kulkemiseen kului piirun vajaat kolme tuntia. Hieno reitti kaiken kaikkiaan! 

Retken jälkeen istuimme ravintola Satamaan nauttimaan auringon lämmöstä.

Paluumatkalla poikkesimme vielä ihmettelemään Puumalan ja Ruokolahden rajalla olevaa Kummakiveä. 

Kummakivi on seitsemän metriä pitkä siirtolohkare, joka lepää kuperalla kallioalustalla niin, että kosketuspintaa on hyvin vähän. Kivi ei kuitenkaan liiku. Arvion mukaan jäämassat ovat kuljettaneen kiven nykyiselle paikalleen noin 11 000–12 000 vuotta sitten. 

Kerrotaan, että venäläiset turistit kävivät ihmettelemässä kiveä jo 1800-luvulla. 1900-luvun alkupuolella kiven päälle kerrotaan vieneen tikapuut ja nuorison viettäneen siellä aikaansa. Kummakivi rauhoitettiin vuonna 1962. 

Kummakivelle pääsee kantatieltä 62 Hauklapintien kautta. Auton navigaattori saattaa löytää Kummakiventienkin, mutta jos sitä ei löydy, niin kannattaa ajaa Hauklapintietä noin kymmenen kilometriä ja kääntyä vasemmalle Kummakiventielle. Parkkipaikalta kivelle on noin 500 metriä. 

Lataa reitti Sports Trackeriin